Ympäristömittarit

Energiankulutus

Kokonaisenergiankulutus

2018
2019
2020
Kokonaisenergiankulutus (kWh)14 186 81014 479 77213 921 333
      Uusiutuvan energian osuus (kWh)6 102 13714 479 77213 921 333
Kokonaisenergiankulutus (kWh / 1000 l mehua)239241254
      Uusiutuvan energian osuus (kWh / 1000 l mehua) 102241254
Kokonaisenergiankulutus kWh / m² toimintapinta-alaa)835852809
Tuotanto (miljoonaa l)59,46060,02754,863
Tehtaan toimintapinta-ala (m²)16 99716 99717 209


Ominaisenergiankulutus BAT-raja-arvoihin nähden (MWh / 100 L mehua)

    Energiankulutus energiatyypeittäin

    2018
    2019
    2020
    Sähkö (kWh)6 102 1375 945 5385 940 372
         Uusiutuvan energian osuus (kWh)6 102 1375 945 5385 940 372
    Höyry (kWh)5 970 3936 466 5746 250 112
         Uusiutuvan energian osuus (kWh)06 466 5746 250 112
    Kaukolämpö (kWh)2 114 2802 067 6601 730 849
         Uusiutuvan energian osuus (kWh)02 067 6601 730 849
    Puhdistuksen energiankulutus (kWh / 1000 l mehua)404346

    Vuonna 2020 suhteellinen kokonaisenergiankulutus nousi hieman  edelliseen vuoteen nähden. Tähän yhtenä vaikuttavana tekijänä oli valmistettujen tuotelitrojen määrän lasku vuonna 2020, sillä osa energiankulutuksesta on niin sanottua kiinteää taustakäyttöä, johon tuotannon määrällä ei ole vaikutusta. Olemme verranneet ominaisenergiankulutustamme hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektarien/mehujen parhaiden käytettävissä olevien valmistustekniikoiden vertailu-BAT-raja-arvoihin (0,01 – 0,035 MWh / 1 hl mehua) ja tunnistaneet toimintamme olevan suuntaa antavien raja-arvojen sisällä. Energian ominaiskulutuksessa edustamme tyypillistä eurooppalaista oman alamme teollisuutta. Omaa energiatehokkuuttamme parannamme jatkossakin osana energiatehokkuussopimuksen optimointitoimenpiteitä.

    Vuonna 2020 höyryn kokonaiskulutus pienentyi. Sen sijaan suhteellinen kulutus kasvoi 5,4 %, sillä keskimääräinen eräkoko pieneni 3,1 % vuoteen 2019 nähden. Eräkoilla on suora vaikutus pesutiheyteen ja niissä käytetyn höyryn määrään. Myös tuoteportfolioon määrällisesti lisääntyneet viskoosisemmat tuotteet kasvattavat höyryn tarvetta. Puhdistukseen liittyvä energiakulutus on 40 % kokonaishöyrynkulutuksesta. Suhteellinen sähkön kulutus kääntyi myös nousuun vuonna 2020 johtuen muun muassa jäähdytysveden optimointitoimenpiteistä, joilla oli suora vaikutus sähkön kulutukseen. Kaukolämmön kulutukseen vaikuttaa olennaisesti ulkolämpötila. Vuonna 2020 lauhan talven seurauksena kaukolämmön kulutus laski vuoteen 2019 nähden.

    Vuodesta 2019 lähtien Eckes-Granini Finlandin käyttämästä kokonaisenergiasta 100 % oli valmistettu uusiutuvista energialähteistä. Silloin tehtaallamme käytettävän höyryn valmistukseen aloitettiin käyttämään biopolttoainetta (puuhake) fossiilisten polttoaineiden sijaan. Kaukolämpö on ollut myös vuodesta 2019 lähtien uusiutuvista lähteistä peräisin. Käytetty sähköenergia on ollut jo vuodesta 2016 uusiutuvaa suomalaista tuulisähköä. Uusiutuvien energiamuotoihin siirtymisellä on ollut suuri merkitys tehtaamme hiilijalanjäljen pienentymiseen.


    Materiaalitehokkuus

    Materiaalitehokkuus perustuu tehtaan input- ja output-tulokseen.


    INPUT 2020
    OUTPUT 2020
    Raaka-aineet11,3 miljoonaa kgKokonaislitrat54,9 miljoonaa l
    Nestekartonkipakkaukset83,1 miljoonaa kplNestekartonkipakkaukset74,7 miljoonaa kpl
    PET-pullot0 kplPullot ja kannut4,7 miljoonaa kpl
    Lasipullot1,1 miljoonaa kplJätevesi92 103 m³
    HDPE/PE-kannut3,5 miljoonaa kplJäte *304,1 t
    Sulkimet50,0 miljoonaa kplScope 1 & 2 -päästöt **78,0 t CO2e ***
    Pillit30,0 miljoonaa kpl
    Etiketit11,7 miljoonaa kpl
    Aaltopahvit5,4 miljoonaa kpl
    Apuaineet157 t
    Veden kulutus139 284 m³
    Sähkön kulutus5 940 372 kWh
    Höyryn kulutus6 250 112 kWh
    Kaukolämmön kulutus1 730 849 kWh

    * Nestekartonkipakkaukset, lasi, metalli, muovi, pahvi, paperi, tuhottava paperi, biojäte, rakennusjäte, kertalavat, puhdas puu, energiajae, sähkö- ja elektroniikkaromu, tuhottavat tallenteet ja kalvot, sekajäte ja vaaralliset jätteet

    ** Scope 1 = suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt
    Scope 2 = ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt 

    *** Vuoden 2019 todennetut tiedot (laskenta kesken vuodesta 2020)

    Käytetyimpien kemikaalien kulutukset

    201820192020
    Vetyperoksidi 35 % (t)60,069,3
    61,6
    Typpihappo 60 % (t)16,321,315,0
    Lipeä ja vaahtopesuaineet (t)54,067,654,0
    Käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus (t)130,3158,1130,6
    Käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus (t / miljoona l mehua)2,22,62,4

    Kemikaalien kulutus saatiin vuonna 2020 edeltävään vuoteen nähden vähenemään muun muassa pesuohjeiden päivitysprojektin avulla.


    Veden kulutus ja jäteveden tuottaminen

      Vesimäärät

      2018
      2019
      2020
      Vesi (m³)159 715164 099139 284
      Jätevesi (m³)108 580112 47692 103
      Jäteveden osuus kulutuksesta (%)646966

      Ominaisjätevesipäästöt BAT-raja-arvoihin nähden (m³ / 100 l mehua)

      Vuonna 2020 veden kulutus ja jäteveden muodostuminen saatiin kääntymään laskuun monien toimenpiteiden ansiosta. Ominaisjätevesipäästöt pienenivät peräti 10,2 % vuodesta 2019. Prosessilaitteiston pesujen optimointi aloitettiin pesuohjeiden päivityksellä vuonna 2020. Pesujen optimointi on tärkeää energia- ja materiaalitehokkuuden kannalta, sillä niillä on suora vaikutus veden, energian, pesuaineiden ja tuotantoajan kulutukseen.

      Vuonna 2020 aloitettiin myös erien välisten tuote- ja vesityöntöjen optimointiprojekti, joka jatkuu vuonna 2021. Projekti kylmätuotannon suljetusta jäähdytysvesikierrosta keskeytettiin toistaiseksi, sillä aloitettiin kattavampi kartoitustyö kaukokylmän käyttöönoton suhteen yhdessä Artukaisten tehdasalueen muiden yritysten kanssa. Kylmätuotannon jäähdytysveden käyttöä optimoitiin muilla säätötoimilla merkittävästi vuonna 2020. Jäähdytysveden kulutusta tunnissa saatiin laskettua 87 %. Olemme verranneet ominaisjätevesipäästöjämme hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektarien/mehujen parhaiden käytettävissä olevien valmistustekniikoiden vertailu-BAT-raja-arvoihin (0,08 – 0,20 m³ / 1 hl mehua) ja tunnistaneet toimintamme olevan nykyään suuntaa antavien raja-arvojen sisällä. Jäteveden muodostumisen olemme tunnistaneet kuitenkin selväksi kehityskohteeksemme.

      Jäteveden analyyseissa sen saastuneisuuden todettiin olevan keskimääräinen.


      Jätemäärät

          Jätemäärät

          201820192020
          Kokonaisjäte (t)336,8413,0304,1
          Hyötykäyttökäyttöjäte (t)323,1378,2287,9
          Sekajäte (t)12,334,113,8
          Vaarallinen jäte (t)1,30,72,4


            Hyötykäyttöjätteet lajeittain (t)

            2018
            2019
            2020
            Kierrätettävä hyötykäyttömateriaali:
            Nestekartonkipakkaukset53,354,253,2
            Lasi1,01,02,6
            Metalli81,884,665,6
            Muovi17,515,311,4
            Pahvi44,838,837,8
            Paperi0,80,71,7
            Tuhottava paperi0,80,91,4
            Biojäte2,03,23,3
            Kertalavat72,2111,057,7
            Puhdas puu3,24,11,4
            Sähkö- ja elektroniikkaromu *(264)(0)1,7
            Muu hyötykäyttö:
            Rakennusjäte016,22,8
            Energiajae45,848,447,3

            * Sähkö- ja elektroniikkaromu on raportoitu ennen vuotta 2020 vaarallisten jätteiden alla


            Vaaralliset jätteet lajeittain (kg)

            2018
            2019
            2020
            Aerosolit182834
            Akut000
            Aromit157341630
            Elohopeapitoinen jäte012
            Happo- ja emäsjäte268610
            Kiinteä orgaaninen jäte (maalit, liimat)293456
            Kiinteä öljyinen jäte674597
            Käytetty voiteluöljy (jäteöljy)40230
            Laboratoriojäte8030
            Liuottimet2323690
            Loisteputket6759134
            Paristot203030

            Eckes-Granini Finland toimii vain sellaisten ympäristöhuollon palveluntarjoajien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Kokonaisjätemäärä oli vuonna 2020 edellisiä vuosia pienempi johtuen osittain pienemmästä tuotantomäärästä. Vuonna 2020 kaikesta jätteestä 100 % meni hyötykäyttöön eri palveluntarjoajien kautta joko suoraan materiaaleina tai energiaraaka-aineena. Vaarallisen jätteen osuus oli matala suhteessa kokonaisjätemäärään. Vaikka tietyt jätteet ovat määritelty niiden vaaraominaisuuksien mukaan vaarallisiksi jätteiksi, ovat ne silti kierrätettävissä. Eckes-Granini Finlandin kierrätysaste oli 79 % vuonna 2020.

            Kaatopaikkajäte muuttui vuoden 2018 alusta hyödynnettäväksi sekajätteeksi. Ympäristöhuollon palveluntarjoaja lajittelee vastaanottoterminaalissa sekajätteen jatkokäsittelyä varten. Edellisinä vuosina raportoitu poltettava jäte sisältyy nykyään energiajakeeseen.

            Eckes-Granini Finlandilla toteutettava jätehuolto on sertifioitu hiilineutraaliksi merkittävimmän ympäristöhuollon palveluntarjoajan osalta vuodesta 2019 lähtien. Eckes-Granini Finlandin jätehuollosta aiheutuneita päästöjä liittyen jätteen keräykseen ja käsittelyyn kompensoitiin yhteensä 6 t CO2e edestä vuonna 2020.


            Maankäyttö

            Biologinen monimuotoisuus
            Kokonaismaa-alue71 808 m²
                Vettä läpäisemätön alue54 606 m²
                      Rakennusala (sisältää vuokratut alueet)28 843 m²
                      Asfaltoidut alueet (muu kuin rakennuksilla katettu alue)25 763 m²
                Luonnonsuojelusuuntautuneet alueet (viheralueet)17 202 m²

            Päästöt ilmaan

            2019
            GHGP-laskentastandardin mukaiset päästöt
            Scope 1 - Suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt (t CO2e)78,0
            Scope 1 - Suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt (t CO2e / miljoona l mehua)1,3
            Scope 2 - Ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt (t CO2e)0
            Scope 2 - Ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt (t CO2e / miljoona l mehua)0
            Scope 3 - Laaja valikoima epäsuoria päästöjä koko arvoketjussa (t CO2e)25 479,1
            Scope 3 - Laaja valikoima epäsuoria päästöjä koko arvoketjussa (t CO2e / miljoona l mehua)424,5

            Raportoimme päästömme hiilidioksidiekvivalenttitonneina (t CO2e) ja päästömäärityksemme perustuu GHGP-laskentastandardin mukaisiin Scope 1, 2 ja 3 -päästöluokitteluihin. Suorat ilmakehään kohdistuvat Scope 1 -päästöt ovat hyvin pieniä, ja muodostuvat lähinnä Eckes-Granini Finlandin omistamista ajoneuvoista. Vuonna 2020 odotamme Scope 1 -päästöjemme vähenevän, sillä COVID-19 -pandemiasta johtunut etätoimistotyön lisääntyminen vaikutti työmatkojemme vähentymiseen. Ostoenergian käytöstä aiheutuvia epäsuoria Scope 2 -päästöjä ei meillä muodostu, sillä käyttämämme ostoenergia on uusiutuvista lähteistä. Määritimme Scope 3 -päästöt kokonaisuudessaan vuodesta 2019 koko konsernimme kattavassa kokonaispäästöjen määritysprojektissa vuonna 2020. Määrityksen avulla paransimme ymmärrystämme hiilijalanjälkemme koostumuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vuotta 2020 koskevat päästömääritykset ovat tämän ympäristöselonteon todennushetkellä vielä kesken ja sen takia ne sisällytetään vasta seuraavan vuoden ympäristöselontekoon päivityksen yhteydessä.