2020 | 2021 | 2022 | |
Kokonaisenergiankulutus (kWh) | 13 921 333 | 13 628 138 | 12 848 594 |
Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 13 921 333 | 13 628 138 | 12 848 594 |
Kokonaisenergiankulutus (kWh / 1000 l mehua) | 254 | 232 | 243 |
Uusiutuvan energian osuus (kWh / 1000 l mehua) | 254 | 232 | 243 |
Kokonaisenergiankulutus kWh / m² toimintapinta-alaa) | 809 | 792 | 747 |
Tuotanto (miljoonaa l) | 54,863 | 58,709 | 52,837 |
Tehtaan toimintapinta-ala (m²) | 17 209 | 17 209 | 17 209 |
Ominaisenergiankulutus BAT-raja-arvoihin nähden (MWh / 100 L mehua)
2020 | 2021 | 2022 | |
Sähkö (kWh) | 5 940 372 | 5 902 925 | 5 941 902 |
Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 5 940 372 | 5 902 925 | 5 941 902 |
Höyry (kWh) | 6 250 112 | 5 422 494 | 4 558 408 |
Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 6 250 112 | 5 422 494 | 4 558 408 |
Kaukolämpö (kWh) | 1 730 849 | 2 302 719 | 2 348 284 |
Uusiutuvan energian osuus (kWh) | 1 730 849 | 2 302 719 | 2 348 284 |
Puhdistuksen energiankulutus (kWh / 1000 l mehua) | 46 | 37 | 35 |
Vuonna 2022 tuotantolitroihin suhteutetussa kokonaisenergian kulutuksessa tapahtui pientä kasvua edelliseen vuoteen nähden. Alkuvuonna 2022 toteutetun prosessiautomaatiopäivityksen jälkeinen tuotannon ylösajo ja siitä seuranneet järjestelmien optimointitoimenpiteet olivat merkittävä tekijä selittämään koko vuoden energiankäytön kohoumaa. Vuoden edetessä kohti loppuaan myös energian ominaiskulutus palautui normaalille tasolleen. Olemme verranneet ominaisenergiankulutustamme hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektarien/mehujen parhaiden käytettävissä olevien valmistustekniikoiden vertailu-BAT-raja-arvoihin (0,01 – 0,035 MWh / 1 hl mehua) ja tunnistaneet toimintamme olevan suuntaa antavien raja-arvojen sisällä. Energian ominaiskulutuksessa edustamme tyypillistä eurooppalaista oman alamme teollisuutta. Omaa energiatehokkuuttamme parannamme jatkossakin osana energiatehokkuussopimuksen optimointitoimenpiteitä.
Vuonna 2022 höyryn kokonaiskulutus pienentyi edelleen. Hyvä esimerkki systemaattisesta tehostustoimenpiteestä on ollut useamman vuoden kestänyt vaiheittainen energiansäästöä edistävä pastöörialueiden eristystyöt, jotka saatiin valmiiksi vuonna 2020. Puhdistukseen liittyvä energiakulutus on 40 % kokonaishöyrynkulutuksesta. Suhteellinen sähkönkulutus kääntyi nousuun vuonna 2022. Sähkön käytön kohouma vuonna 2022 selittyy prosessiautomaatiopäivityksen jälkeisellä tuotannon ylösajolla. Kaukolämmön kulutukseen vaikuttaa olennaisesti ulkolämpötila. Vuonna 2022 kaukolämmön kulutus oli edeltävän vuoden tasolla.
Vuodesta 2019 lähtien Eckes-Granini Finlandin käyttämästä kokonaisenergiasta 100 % on valmistettu uusiutuvista energialähteistä. Silloin tehtaallamme käytettävän höyryn valmistukseen aloitettiin käyttämään biopolttoainetta (puuhake) fossiilisten polttoaineiden sijaan. Kaukolämpö on ollut myös vuodesta 2019 lähtien uusiutuvista lähteistä peräisin. Käytetty sähköenergia on ollut jo vuodesta 2016 uusiutuvaa suomalaista tuulisähköä. Uusiutuvien energiamuotoihin siirtymisellä on ollut suuri merkitys tehtaamme hiilijalanjäljen pienentymiseen.
Materiaalitehokkuus perustuu tehtaan input- ja output-tulokseen.
INPUT 2022 | OUTPUT 2022 | |||
Raaka-aineet | 11,7 miljoonaa kg | Kokonaislitrat | 52,8 miljoonaa l | |
Nestekartonkipakkaukset | 76,2 miljoonaa kpl | Nestekartonkipakkaukset | 70,9 miljoonaa kpl | |
PET-pullot | 1,3 miljoonaa kpl | Pullot ja kannut | 4,7 miljoonaa kpl | |
Lasipullot | 1,2 miljoonaa kpl | Jätevesi | 73 915 m³ | |
HDPE/PE-kannut | 3,6 miljoonaa kpl | Jäte * | 388,2 t | |
Sulkimet | 55,1 miljoonaa kpl | Scope 1 & 2 -päästöt ** | 233 t CO2e *** | |
Paperipillit | 26,7 miljoonaa kpl | |||
Etiketit | 12,8 miljoonaa kpl | |||
Aaltopahvit | 5,4 miljoonaa kpl | |||
Apuaineet | 168 t | |||
Veden kulutus | 119 849 m³ | |||
Sähkön kulutus | 5 941 902 kWh | |||
Höyryn kulutus | 4 558 408 kWh | |||
Kaukolämmön kulutus | 2 348 284 kWh |
* Nestekartonkipakkaukset, lasi, metalli, muovi, pahvi, paperi, tuhottava paperi, biojäte, rakennusjäte, kertalavat, puhdas puu, energiajae, sähkö- ja elektroniikkaromu, tuhottavat tallenteet ja kalvot, sekajäte ja vaaralliset jätteet
** Scope 1 = suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt
Scope 2 = ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt
*** Vuoden 2021 todennetut tiedot (laskenta kesken vuodesta 2022)
2020 | 2021 | 2022 | |
Vetyperoksidi 35 % (t) | 61,6 | 74,8 | 60,7 |
Typpihappo 60 % (t) | 15,0 | 13,8 | 11,2 |
Lipeä ja vaahtopesuaineet (t) | 54,0 | 51,3 | 79,8 |
Käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus (t) | 130,6 | 139,9 | 151,7 |
Käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus (t / miljoona l mehua) | 2,4 | 2,4 | 2,9 |
Vuonna 2022 käytetyimpien kemikaalien kokonaiskulutus suhteutettuna tuotantolitroihin kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Alkuvuonna 2022 toteutetun prosessiautomaatiopäivityksen jälkeinen tuotannon ylösajo ja siitä seuranneet järjestelmien optimointitoimenpiteet lisäsivät pesukemikaalien kulutusta lisääntyneiden prosessipesutarpeiden kautta.
2020 | 2021 | 2022 | |
Vesi (m³) | 139 284 | 113 891 | 119 849 |
Jätevesi (m³) | 92 103 | 63 125 | 73 915 |
Jäteveden osuus kulutuksesta (%) | 66 | 55 | 62 |
Ominaisjätevesipäästöt BAT-raja-arvoihin nähden (m³ / 100 l mehua)
Viime vuodet veden kulutuksen ja jäteveden muodostumisen trendi on saatu kääntymään laskuun monien toimenpiteiden ansiosta. Vuonna 2020 aloitettiin erien välisten tuote- ja vesityöntöjen optimointiprojekti, joka jatkuu edelleen vuonna 2023. Kylmätuotannon jäähdytysveden käyttöä optimoitiin säätötoimilla merkittävästi vuonna 2020. Jäähdytysveden kulutusta tunnissa saatiin laskettua 87 %. Veden kulutuksen ja jäteveden muodostumisen laskevaan trendiin tuli vuonna 2022 poikkeama epänormaalista vuodesta johtuen. Alkuvuonna 2022 toteutetun prosessiautomaatiopäivityksen jälkeinen tuotannon ylösajo ja siitä seuranneet järjestelmien optimointitoimenpiteet lisäsivät vedenkulutusta lisääntyneiden prosessipesutarpeiden kautta. Olemme verranneet ominaisjätevesipäästöjämme hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektarien/mehujen parhaiden käytettävissä olevien valmistustekniikoiden vertailu-BAT-raja-arvoihin (0,08 – 0,20 m³ / 1 hl mehua) ja tunnistaneet toimintamme olevan nykyään suuntaa antavien raja-arvojen sisällä alaraja-arvon tuntumassa. BAT-tarkastelu auttoi meitä tunnistamaan jäteveden muodostumisen kehityskohteeksemme.
2020 | 2021 | 2022 | |
Kokonaisjäte (t) | 304,1 | 416,8 | 388,2 |
Hyötykäyttökäyttöjäte (t) | 287,9 | 392,6 | 381,9 |
Sekajäte (t) | 13,8 | 20,8 | 6,1 |
Vaarallinen jäte (t) | 2,4 | 3,4 | 0,4 |
2020 | 2021 | 2022 | |
Kierrätettävä hyötykäyttömateriaali: | |||
Nestekartonkipakkaukset | 53,2 | 52,7 | 60,1 |
Lasi | 2,6 | 0,8 | 0,2 |
Metalli | 65,6 | 128,6 | 66,1 |
Muovi | 11,4 | 11,4 | 12,4 |
Pahvi | 37,8 | 58,4 | 45,4 |
Paperi | 1,7 | 0,9 | 1,0 |
Tuhottava paperi | 1,4 | 0,9 | 0,6 |
Biojäte | 3,3 | 22,6 | 3,0 |
Kertalavat | 57,7 | 73,9 | 113,2 |
Puhdas puu | 1,4 | 1,5 | 0 |
Sähkö- ja elektroniikkaromu | 1,7 | 0,3 | 0,2 |
Muu hyötykäyttö: | |||
Rakennusjäte | 2,8 | 6,7 | 35,6 |
Energiajae | 47,3 | 34,1 | 44,3 |
2020 | 2021 | 2022 | |
Aerosolit | 34 | 38 | 0 |
Akut0 | 0 | 0 | 0 |
Aromit | 1630 | 480 | 0 |
Elohopeapitoinen jäte | 2 | 0 | 0 |
Happo- ja emäsjäte | 0 | 2322 | 0 |
Kiinteä orgaaninen jäte (maalit, liimat) | 456 | 444 | 383 |
Kiinteä öljyinen jäte | 97 | 51 | 0 |
Käytetty voiteluöljy (jäteöljy) | 0 | 0 | 0 |
Laboratoriojäte | 0 | 0 | 0 |
Liuottimet | 0 | 0 | 0 |
Loisteputket | 134 | 58 | 27 |
Paristot | 30 | 24 | 0 |
Eckes-Granini Finland toimii vain sellaisten ympäristöhuollon palveluntarjoajien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Kokonaisjätemäärä oli edelliseen vuoteen nähden melko samalla tasolla. Pieni kohouma kokonaismäärässä selittyy muun muassa rakennusjätteen määrän lisääntymisellä, mikä aiheutui vuonna 2022 kiinteistössä aloitetusta toimistotilaremontista. Vuonna 2022 kaikesta jätteestä 100 % meni hyötykäyttöön eri palveluntarjoajien kautta joko suoraan materiaaleina tai energiaraaka-aineena. Vaarallisen jätteen osuus oli matala suhteessa kokonaisjätemäärään. Vaikka tietyt jätteet Eckes-Granini Finlandilla ovat määritelty niiden vaaraominaisuuksien mukaan vaarallisiksi jätteiksi, ovat ne silti kierrätettävissä. Eckes-Granini Finlandin kierrätysaste oli 78 % vuonna 2022. Kierrätysasteen lasku edeltävään vuoteen nähden selittyy myös rakennusjätteen määrän lisääntymisellä.
Kaatopaikkajäte muuttui vuoden 2018 alusta hyödynnettäväksi sekajätteeksi. Ympäristöhuollon palveluntarjoaja lajittelee vastaanottoterminaalissa sekajätteen jatkokäsittelyä varten.
Eckes-Granini Finlandilla toteutettava jätehuolto on sertifioitu hiilineutraaliksi merkittävimmän ympäristöhuollon palveluntarjoajan osalta vuosien 2019-2022 välisen ajan. Eckes-Granini Finlandin jätehuollosta aiheutuneita päästöjä liittyen jätteen keräykseen ja käsittelyyn kumottiin yhteensä 5 t CO2e edestä vuonna 2022.
Biologinen monimuotoisuus | |
Kokonaismaa-alue | 71 808 m² |
Vettä läpäisemätön alue | 54 606 m² |
Rakennusala (sisältää vuokratut alueet) | 28 843 m² |
Asfaltoidut alueet (muu kuin rakennuksilla katettu alue) | 25 763 m² |
Luonnonsuojelusuuntautuneet alueet (viheralueet) | 17 202 m² |
2019 | 2020 | 2021 | |
GHGP-laskentastandardin mukaiset päästöt | |||
Scope 1 - Suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt (t CO2e) | 78 | 57 | 233 |
Scope 1 - Suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt (t CO2e / miljoona l mehua *) | 1,2 | 1,0 | 3,8 |
Scope 2 - Ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt (t CO2e) | 0 | 0 | 0 |
Scope 2 - Ostoenergian käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt (t CO2e / miljoona l mehua *) | 0 | 0 | 0 |
Scope 3 - Laaja valikoima epäsuoria päästöjä koko arvoketjussa (t CO2e) | 29 205 | N/A | 32 638 |
Scope 3 - Laaja valikoima epäsuoria päästöjä koko arvoketjussa (t CO2e / miljoona l mehua *) | 454,0 | N/A | 527,3 |
* Päästöjä volyymiin suhteuttaessa litrat sisältävät Turun tuotantolaitoksessa valmistettujen litrojen lisäksi myös Eckes-Granini Finlandin alihankkijoilla (Eckes-Graninin tehdasverkoston eurooppalaisilla tehtailla tai rahtipakkaajilla) teettämän valmistuksen litrat.
Raportoimme päästömme hiilidioksidiekvivalenttitonneina (t CO2e) ja päästömäärityksemme perustuu GHGP-laskentastandardin mukaisiin Scope 1, 2 ja 3 -päästöluokitteluihin. Suorat ilmakehään kohdistuvat Scope 1 -päästöt ovat hyvin pieniä, ja muodostuvat lähinnä Eckes-Granini Finlandin omistamista ajoneuvoista. Vuonna 2021 Scope 1 -päästöjen nousuun vaikutti kylmäainetäytöt sekä raportoinnin tarkentuminen yrityksen omistamien ajoneuvojen suhteen. Ostoenergian käytöstä aiheutuvia epäsuoria Scope 2 -päästöjä ei meillä muodostu, sillä käyttämämme ostoenergia on uusiutuvista lähteistä. Scope 3 -päästöt nousivat johtuen teknisistä päästökerrointarkennuksista. Määritimme Scope 3 -päästöt kokonaisuudessaan ensi kertaa vuodesta 2019 koko konsernimme kattavassa kokonaispäästöjen ensimääritysprojektissa vuonna 2020. Määrityksen avulla paransimme ymmärrystämme hiilijalanjälkemme koostumuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä määritys loi myös pohjan ja vertailuvuoden konsernimme vuonna 2022 julkaisemille SBT-päästövähennystavoitteille. Vuotta 2022 koskevat päästömääritykset ovat tämän ympäristöselonteon todennushetkellä vielä kesken ja sen takia ne sisällytetään vasta seuraavan vuoden ympäristöselontekoon päivityksen yhteydessä.